antimidas

Yksi ongelma nykyisen day-ahead -hinnoittelumallin kanssa on se, ettei kuluttajien joustolla ole oikeasti mitään suoraa vaikutusta sähkönhintaan. Kuluttajien jousto auttaa sähköä riittämään, mutta lopulta sähkön hinta määräytyy sen perusteella, miten sähköyhtiöt ennustavat omien asiakkaidensa toimivan. Edellisistä mahtihinnoista opittiin, että suomalainen sähkömarkkina olikin odotettua joustavampi ja hintojen ei oikeasti olisi tarvinnut kivuta niin korkealle. (ennakoimatonta kulutusjoustoa saatiin esimerkiksi kiinteän sähkösopimuksen omaavien asiakkaiden solidaarisesta sähkönsäästöstä, johon ei ollut mitään taloudellista tarvetta) Ennusteissa käytetyt mallit kuitenkin onneksi tarkentuvat, ja sitä kautta hinta hiljalleen vakautuu kun suomalaisen kuluttajan käytöstä poikkeustilanteissa opitaan tuntemaan paremmin.

Mitä tulee hinnan heittelyyn, se on oikeastaan toivottavaa ja tavoiteltavaa. Nykyisillä piikeillä markkinaehtoisen säätövoiman lisäämiselle syntyy sopiva markkinarako, ja jossain vaiheessa sitä aletaan rakentamaan toden teolla (viimeistään akkuteknologian kehittyessä pidemmälle). Tämä on jokseenkin tarpeellinen pykälä matkalla laajempaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Samaa mieltä tuosta, ettei pörssisähkö sovellu kaikille. Lisäksi kiinteiden sopimuksien hinnat ovat jo palanneet järkeviin lukemiin (< 9 snt/kWh) ja jos pörssisähkön seuraaminen ei houkuttele voi taas vaihtaa kiinteään ilman, että häviää merkittävästi vaihtokaupassa.

Suomessa sähkö on maailman mittakaavassa edelleen todella halpaa, myös tuolla kiinteällä sopparilla, ja monessa enemmän sähköä kuluttavassa OK-talossa (joita nämä suurimmat kuluttajat pääasiallisesti ovat) on tekemättä monia helppoja (ja keskivaikeita) sähkönkäyttöä vähentäviä remontteja. Monesta talosta puuttuu edelleen ilmalämpöpumppu, vaikka ovatkin sen verran edullisia nykyään, että maksavat itsensä nopeasti takaisin. Ilma-vesi -lämpöpumppu on hintavampi investointi, eikä vanhassa talossa välttämättä järkevää – käyttöveden lämmön talteenotto puolestaan on kohtuullisen yksinkertaista ja toteutettavissa useimpiin taloihin kohtuullisella vaivalla.

Toinen huono tekninen valinta monissa sähkölämmitteisissä taloissa on tarpeettoman pieni lämminvesivaraaja – modernit varaajat on niin hyvin eristetty, että lämmönhukka on todella pientä ja mitoituksen voi huoletta vetää hiukan yli. Vesi kannattaa lämmittää halvan sähkön aikaan esim. 70 asteeseen ja säädellä sen käyttöä kalliin sähkön aikana. Varaajan voi kytkeä turvallisesti pois päältä jopa pariksi päiväksi jos kokoa on tarpeeksi, silloin vesi ei sekoitu ja pysyy turvallisissa lämpötiloissa vaikka kylmää vettä lisätään varaajan alaosaan odottamaan vastuksen kytkemistä päälle. Lisäksi kalliin sähkön aikaan kaikki menetetty lämpö varaajasta menee kuitenkin asunnon lämmittämiseen, sillä asuntoonhan se sieltä lopulta päätyy.

Lieden kaveriksi voi hankkia muutamalla kympillä induktiolevyn, jolla ruoanlaitto sujuu huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella (jos siis uusi induktioliesi kuulostaa liian kalliilta). Kalliin ikkunaremontin vaihtoehtona voi hankkia paksut verhot, jotka toimii käytännössä eristeenä ikkunan ja asunnon välissä ja vähentää asunnon vetoisuutta merkittävästi.

Kylmälaitteet on oikeasti kehittyneet niin paljon viimeisen 30 vuoden aikana, että jos talosta löytyy ysärillä hankittu jääkaappi, niin uusi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin.^1^ Vaihtoehtoisesti voi torittaa muutaman vuoden ikäisen Mielen tms. laatulaitteen ihmisiltä, jotka vaihtelee niitä harrastuksena koteihinsa (näitä oikeasti löytää aivan naurettavan halvalla käytettynä ajoittain, myös esim. kierrätyskeskuksista). Ihan sama miten hyvin ne kestää, kaikki yli 15 vuotta vanhat kylmälaitteet on oikeasti ekologisempaa ja halvempaa kärrätä välittömästi kaatopaikalle ja vaihtaa uuteen.

Tosiaan, nykyisillä sähkönhinnoilla voi käyttää yksinkertaista laskukaavaa. Jokainen watin ylimääräinen kuorma pistorasioissa maksaa reilun euron vuodessa (365 * 24 / 1000 * 0.12 = 1,05 €). Jos vaikka kuistilla on lamppu päällä joka yö pimeän aikaa, säästyy sen vaihtamalla 40 W hehkulampusta 7-8 W ledivaloon vähintään n. 10 € vuodessa pikaisella päässälaskulla. (kolmasosan vuodesta lamppu päällä, 13 € vs. 2,5 €, toteutunut sähkönhinta kaikkine kuluineen 12 snt/kWh)

^1^: Esimerkkiarvoilla 1000-1500 kWh 20-30 v vanhalla jääkaapilla, 210 kWh uudella jääkaapilla, ja 12 snt/kWh keskimääräisellä sähkön kokonaishinnalla kulutukset ovat 150 €/v (1250 kWh) ja 25,2 €/v.

Onko yrityksesi bisnes järjestelmässä joka ei kykene promilleihin? Helppo ratkaisu jokaiselle tämän ongelman kanssa painivalle:

1. Perusta toinen firma läpilaskuttamaan kaikki myynti ALVeineen ja tulouttamaan ALV valtiolle
2. Kahden yrityksesi välinen kauppa on nyt ALV-vapaata, voit lakata välittämästä ALV-prosenteista
4. Profit (- uuden yrityksen sivukulut)

Kehittyneemmät koijarit voivat lisätä kohtaan 3 käteviä kirjanpidollisia kikkoja, kuten:

• älä maksa läpilaskuttavan yrityksen kautta ALV:a vaan maksa niillä yrityksen liiketoiminnan (asiakaspalvelu, tuotepalautukset jne.) kulut suoraan – kun verottaja hakee yrityksesi veroveloista konkurssiin anna sen kaatua ja perusta uusi. Lisähyötynä pääset eroon kaikista ikävistä takuu- ja kuluttajansuojavaatimuksista, joita myyvälle yritykselle koituu. Jos viranomaisen epäilykset heräävät kävele piritorille ja lahjo kaksi henkilöä ostamaan peiteyrityksesi osakeanti nimelliseen 1 € hintaan.
• siirrä heikommin tuottava työvoimasi uuteen peitefirmaan ja pilko firma konsernista pärjäämään näiden kanssa yksinään
• jos yritykselläsi on negatiivista tuottoa tuovaa omaisuutta (tappiollisia liiketiloja tai liiketoimintaa) kuoppaa ne rauhassa uuden firman konkurssin kautta

(/s itsestäänselvistä syistä, kommentoija ei vastaa "vinkkien" toimivuudesta)

Jokainen ihminen joka narahtaa liukulukujen käyttämisestä finanssilaskennassa pitäisi oikeuden määräyksellä pakottaa elämään ilman flotarikiihdytystä lopun elämänsä ajan. Näytönohjaimet ja liukulukuinstrut pois koneesta ja pelkkä integer-ALU käyttöön.

Oppispahan...

Quickly played the storyline of Detroit: Become Human through for the first time, some Dishonored for nostalgia and fell back to playing the PS2 games I never had the console for back when I was a child.

Most of my recent hours have gone to Rayman 3, and there's a big heap of PS2 games to go through after that. I've noticed PCSX2 doesn't consume much battery, so my typical travel games tend to be PS2 games as well.

Samaa mieltä. Näkisin yhtenä suurena ongelmana myös sen, että kynnys kokeilemiseen nousee merkittävästi mikäli käyttäjiä joutuu luomaan – toki Areena taisi olla jo valmiiksi suomen suosituin striimauspalvelu, mutta kuitenkin. Ihmiset on yllättävän laiskoja ja käyttäjän tai kirjautuminen ylipäätään on rasittava hidaste, joka madaltaa käyttäjämääriä varmasti. Itsekin olen vaihtanut esimerkiksi VPS-tarjoajia kun ovat menneet rikkomaan pitkäaikaisen kirjautumisen tahallaan niin, ettei laite pysy kirjautuneena pysyvästi vaan potkitaan ulos aina päivän välein.

Perustelut vaikuttaa vähän ontuvilta, esimerkiksi sisällön tekijänoikeuksien valvonnan suhteen YLE harvemmin näyttää sisältöä, jonka levitysoikeuksien omistajaa ihmeemmin kiinnostaa piratismi. Tyypillisesti elokuvat ovat klassikoita tai taide-elokuvia, muu sisältö YLE:n omaa tuotantoa ja vanhempia sarjoja, joiden piratismi tuskin haittaa ketään sen suuremmin. Esimerkiksi Redditin puolella on palloteltu teoriaa siitä, että YLE:n johdon tulospalkkiot olisi sidottu rekisteröityneiden käyttäjien määriin, ja tuon päättömän toiminnan perusteella siinä vaikuttaisi olevan ainakin jotain perää – varmaan tuon voisi jostain pöytäkirjoista tarkistaa. Harmi kyllä, sillä kunnollinen jokseenkin riippumattomasti rahoitettu vaihtoehto uutisten ja tiedon hankkimiseen on käytännössä välttämätöntä toimivalle demokratialle.

Guy should slow it down with the withdrawals from Homie Equity Line Of Credit, Tesla is getting stampeded by the more established manufacturers left and right and I don't really see what he should be compensated for, apart from apparently trying to use the company as his personal piggy bank.

In the last few years they've lost the budget EV market to Chinese manufacturers despite BYD cars burning down like candles in a forest fire, conservative German manufacturers like Daimler have caught up in regards to autonomous driving and are making further progress, products are stuck in development hell etc. etc.

It's a really valid point to raise – what exactly has he done lately to deserve the payout? The situation in 2018 was a bit different, but the amount would've been well on the outrageous side even back when the stock was rocketing and the recent controversies weren't all yet a thing.

For local usage on linux there's virt-manager, has been good enough for my use at least, and the integrated spice client has relatively good graphics performance for normal desktop use.

Edit: don't know about a good gui for running qemu on windows, though

No niin no, tämä voi olla epäsuosittu mielipide, mutta kerronpa nyt kuitenkin. Suomessa on oikeasti toimiva operaattorien kilpailu, jonka ansiosta meillä on todella kattava mobiiliverkko matalalla väestöntiheydellä, kilpailukykyiset liittymien hinnat ja useampi rinnakkainen mobiiliverkko, jotka mahdollistaa ihan todellisen kilpailun operaattorien välillä.

30 € / kk liittymästä, jossa on rajattomat puhelut ja netti, 20-30 gt EU-dataa jne., on järjettömän kilpailukykyinen diili. Niin kilpailukykyinen, että suomalaiset teleoperaattorit joutui hakemaan EU:lta poikkeusluvan laittaa asiakkailleen datakatot EU-alueen sisällä, koska vastaavaa diiliä ei ollut saatavilla missään muualla. Jos reissaan vaikkapa Saksaan, mulla on omassa Elisan liittymässä enemmän dataa käytettävissä, kuin muilla paikallisilla ympärillä, vaikka ne maksaa liittymästään enemmän.

Tämä palveluntaso yksinkertaisesti vaatii sen, että keskimääräisen asiakkaan lasku jää siihen 20-30 € korville, ja mikäli tuo ei onnistu on keksittävä muita paikkoja mistä ne tulot pääsee hankkimaan. Muuten ei jää rahaa, millä kuolettaa investoinnit, maksaa palkat, ja mitä muuta nyt yritysken kannattava pyörittäminen vaatii.

Suomessa liittymät ei ole riistohintaisia, vaan oikeasti kilpailtu lähes niin alas kuin ne pystyy saamaan. Se hinta on sama kaikilla ei kartellin vuoksi, vaan koska toimintaan liittyy välttämättömiä kuluja, jotka on pakko repiä jostain. Väittäisin, että jokainen 10-15 € kuukausimaksuinen liittymä tekee operaattorille tappiota, sillä infran ylläpito ei ole halpaa. Jos vertailee hintoja muuhun Eurooppaan, meillä on todella halvat hinnat verrattuna siihen, mitä sillä rahalla saa – eikä yhtä hyviä liittymiä ole saatavilla oikein missään, kaikkialla on jonkinlaiset datakatot olemassa.

Verkon tietoturvassa on moniakin asioita mitä pitäisi vielä parantaa, sillä moni asia on hyvin epäintuitiivinen mikäli ei oikeasti tiedä yllättävänkin paljon IT-puolesta, web-kehityksestä nyt esimerkiksi. Muutamia esimerkkejä:

1. Pankit sallii verkkopankin tunnistautumisen integroinnin iframeen, ja kolmannen osapuolen verkkopankkitunnistukset ja toimeksiannot. Tämä tarkoittaa sitä, että vanha ohje "tarkista lukeeko osoitepalkissa pankin oikea osoite, ennen kuin syötät mitään tietoja" ei toimi. Esimerkiksi Säästöpankin tai S-Pankin tunnistautumiseen sut voidaan ohjata Nordean tai OP:n kautta, tai ihan mikä tahansa muu vastaava yhdistelmä. Luottokorttimaksujen varmennuksen hoitaa usein toinen osapuoli, esimerkiksi Säästöpankilla osoitepalkissa voi lukea luottokunta tai samlink, ja molemmat on oikeita osoitteita. Mistä sitten tietää mikä on turvallista? Jos verkkopankki on iframessa, tarkistetaan sen sisällön lähde, vaihtoehtoisesti jos osoite ei täsmää, hyvällä tuurilla verkkopankki kertoo itse vaihtoehtoiset tunnistautumisosoitteet tai käytössä olevat yhteistyökumppanit. Mitenkään aina näin ei ole, ja joskus on pitänyt mennä selailemaan esim. whois-tietokantoja. Pankkitunnusten upottaminen muihin sivuihin tai ulkoistus organisaation ulkopuolelle tulisi kieltää EU-tasolla, tai siirtyä kansalliseen tunnistautumiseen – kuluttajan ei voi olettaa olevan näistä perillä tai käyttävän riittävää huolellisuutta.
2. EU vaatii luottokorttiyhtiöitä varmentamaan kortit vain EU:n sisäisissä ostoksissa, tai ellei vaadi, ei ainakaan valvo sitä riittävän tehokkaasti. Tällä hetkellä monet ulkomaiset verkkokaupat (esim. Aliexpress) sallii EU-alueella myönnetyn luottokortin käytön ilman erillistä vahvaa tunnistautumista. EU-alueen luottokorteissa pitäisi olla oletuksena ominaisuus, jossa luottokortin voi sallia maailmanlaajuisesti, mutta vain vahvan tunnistautumisen kautta.
3. Pankkien kitinästä huolimatta kansalaisvarmenne pitäisi vihdoinkin saada käyttöön. Omaisuudensuoja ja kilpailulainsäädäntö sikseen, vahva tunnistautuminen on osa yhteiskunnan välttämätöntä infrastruktuuria nykyään, ja jos siihen on olemassa yksityisen tahon valmis ratkaisu niin voi voi. Suomi.fi -tunnistus tulisi tehdä välttämättömäksi jokaiseen vahvaa tunnistautumista vaativaan palveluun, jotta päästään eroon rinnakkaisista järjestelmistä – kokemattomalle on huomattavasti helpompi selittää, että jos palvelun kirjautumisen osoitepalkissa ei lue täsmälleen oikea tunnistautumisosoite, sinne ei yksinkertaisesti silloin kirjauduta.
4. Puhelujen ja tekstiviestien käyttö osana vahvaa tunnistautumista tulee kieltää. Ne on toki helppoja, mutta kumpikaan ei ole luotettava tapa tunnistaa käyttäjää, sillä niiden kiertäminen on kohtuuttoman yksinkertaista muihin tapoihin verrattuna. 2FA tulee toteuttaa jollain muulla tavalla, mikäli yksi tunnistustavoista on puhelinnumero, niitä tapoja tarvitaan vähintään kolme.

Kaikkea huijaamista netistä ei saa pois, mutta rahan siirtämisestä voi pyrkiä tekemään riittävän vaikeaa, että vähän hitaammallakin kaverilla pitäisi alkaa hälytyskellot soimaan. Sitä on tässä hiljattain yritettykin, mutta yritykset haraa vastaan ja pilaa järjestelmän – kunnollinen tunnistautuminen vaatii keskitetyn järjestelmän, eikä toimi markkinaehtoisesti. Markkinaehtoinen on käyttäjille liian kankea ja monimutkainen.

Suurin osa verkkohuijauksien kohteista on ihmisiä, joilla ei ole riittäviä taitoja tunnistaa niita huijauksia alkuunkaan. Siksi tuohon käyttäjän omaan ymmärrykseen ei voi oikein luottaa – mikään määrä valistusta ja koulutusta ei auta ongelmaan, ellei se saavuta niitä käyttäjiä, joilla sille on suurin tarve. Toki sille helpoimmalle huijaukselle, jossa vaan kusetetaan ihmistä jossain linkedinin pikaviesteissä, ei mielestäni oikein voi, eikä pidäkään tehdä mitään. Sen sijaan kehittyneempiä huijauksia kyllä pitäisi pyrkiä estämään paremmin.

Käytännössä junaliikenne kaipaisi samoja säännöksiä kuin lentoliikenne vaaditun palvelutason suhteen. Myöhästymisvelvollisuudet tulisi olla samat kuin lentoyhtiöillä ja velvollisuus korvata jatkoyhteydet, joista junan vuoksi myöhästytään, kuten lentoyhtiöt joutuvat tekemään. Tällä hetkellä junalla on hankala lähteä esim. lentokentälle, kun VR ei korvaa mikäli jatkoyhteydestä myöhästyy.

EU on onneksi ottanut ensimmäiset askeleet rautatieyhtiöiden pakottamiseksi yhteiseen lipunmyyntiin niin, että voitaisiin tulevaisuudessa pakottaa rajat ylittävä velvollisuus toimittaa matkustajat perille asti. Rataa ylläpitävät firmat alkavat kyllä korjaamaan myöhästymiseen johtavia vikoja ahkerammin kun liikennöijät siirtävät korvauksista koituvat kustannukset rataverkkoa ylläpitävälle taholle. Mun ymmärtääkseni junaliikenteen myöhästymiskorvauksia ollaan myös uudistamassa tulevaisuudessa niin, että korvausvelvollisuus säilyisi liikkumismuotojen yli, sisältäen esim. junat, laivat ja lentoliikenteen. Hyvä ensimmäinen askel on uudelleenreititysoikeus, joka mahdollistaa sen, että matkustaja saa hankkia liput omatoimisesti muita reittejä käyttäen liikennöijän laskuun, mikäli 100 minuutin ajassa ei ole saatu jatkoyhteyttä tarjottua – ilman riippuvaisuutta yhdestä junayhtiöstä.

Mitä tuohon yksityistämiseen tulee, sen kunnollinen toiminta vaatii käytännössä riittävän vahvaa selkärankaa rataverkon ylläpitäjältä. Jos lisäsanktio myöhästymisestä on esimerkiksi se, että joutuu väistämään kaikkia aikataulussa kulkevia muiden yhtiöiden vuoroja, (kalustosta johtuva) myöhästely loppuu melko nopeasti. Firmat ei pelaa yhteispeliä rajallisella infralla, ellei niitä pakoteta siihen. Suurin ongelma Suomen markkinoilla on tähän asti ollut se, ettei meinaa löytyä firmoja kilpailemaan – rataverkon itäblokin leveys ja länsiblokin jännite rajaa yhdistelmänä aika paljon mitä kalustoa voidaan käyttää.

Jep, sama jako asioissa ja toimintatavat mullakin. Itsellä on sisällön vuokraamisessa ([tor]'rent) vielä lisäkeskari omaksi ostetun sisällön ~~tarpeettomassa lukitsemisessa~~ lukitsemisen yrittämisessä (blu-ray) ja sisällön aivan naurettavan korkeassa hinnassa. 30 € 4k-versiosta, josta ei saa edes tehdä varmuuskopiota laillisesti, on aivan absurdi pyyntö – etenkin vanhempien leffojen kohdalla. Jos DRM-vapaa digitaalisesti jaettu kopio maksaisi 4-8 € ostaisin yksittäiskappaleina kaiken sisällön, ja kuluttaisin varmasti enemmän mediaan kuin tällä hetkellä.

Itse olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että EU-tasolta pitäisi vain suoraan kieltää yksinoikeudet viihdealan sopimuksissa. Mikäli firma liisaa sarjan muille, sopimuksen ehdot tulee julkaista, ja samoilla ehdoilla tarjota sopimus kenelle tahansa. Omasta mielestä sama saisi päteä kaikkeen muuhunkin kaupankäyntiin, jos firma x saa tilattua palvelun hintaan y, firmalla z tulee olla oikeus samoihin sopimusehtoihin tai perusteluun siitä, miksi samat sopimusehdot eivät ole päteviä (pidempi asiakaskontakti, asiakas saa määräalennusta muista aiemmista kaupoista, tuotetta tai tuotantokapasiteettia on rajallisesti, tuote on asiakkaalle räätälöity). Tuo vähentäisi suurempien firmojen kykyä kilpailla uusia tulokkaita markkinoilta perusteettomilla alennuksilla, laillisillakaan sellaisilla, kun sopimusehdot tulisi julkaista.

Käytännössä tuo ei täysin ehkäisisi sisältöä yksinoikeudella, mutta tekisi sen niin kalliiksi, että sen harjoittaminen vastaavassa mittakaavassa olisi käytännössä mahdotonta (pitäisi maksaa niin suuri hinta, ettei kukaan muu voi tulla samalle apajalle enää)

Jos oikein pitkälle mennään, laittaisin huolella muitakin teesejä tekijänoikeuksiin, kuten

• huomattavasti lyhyempi tekijänoikeuden voimassaolo (oletus 10-20 vuotta, pidennettävissä 50 vuoteen aktiivisella hyödyntämisellä)
• velvollisuus luopua tekijänoikeudesta, mikäli ei halua käyttää resursseja ylläpitoon (esim. ohjelmistotalot pakotettaisiin vapauttamaan lähdekoodi julkiseen käyttöön, jos palvelu on ollut x-aikaa hylättynä tai firma nurin ilman jatkajaa)
• Yritysten tekijänoikeuden tasaaminen patenttien kanssa, eli voimassaoloaika vastaamaan patentteja ja yrityksen tekijänoikeuksien rekisteröinti viranomaiselle suojan saamiseksi

Poliittisesti mahdotonta, mutta aina voi haaveilla...